On March 21, the 1st day of spring, Polish children used to set on fire and drown in the river effigy called Marzanna, symbol of winter. Marzanna was the ancient pagan Slavic goddess of winter and death. I thought such tradition would be even not possible to hold in Finland as on March 21 rivers are still mostly ice covered. By the way, it's not the nicest way to say goodbye ...
Most of the Finnish and Polish traditions are connected with (or influenced by) Christian religion, but people still hold some pagan traditions.
Midsummer Day is in Finland the most important celebration after Christmas. It actually lasts about a week. Thousands of the Midsummer bonfires called 'kokko' are burned at the lakes, rivers and by the sea, people spend these days on the countryside, most workplaces and shops are closed. Nowadays these days are called St. John the Baptist celebrations, before Christianization it was celebration of god 'Ukko' from the Finnish mythology.
On these days both in Finland and Poland people conduct various rituals to get prosperity and good health, the young girls used to foretell future and cast love spells, so it looks like Saint John hasn't influenced this holiday much, apart from changing its name.
Writing about the differences, the biggest ones I see during Easter. Poland is predominantly Roman Catholic country and Polish Easter has mainly religious dimension. Contemplating death and resurrection of Jesus Christ is the main focus. 40days before the Easter Sunday, begins Lent, time when people refrain themselves from pleasures and amusements, many don't eat meat.
In Finland Easter is also celebrated as a religious event, but it is more connected with celebration of the upcoming spring. Secular and pagan traditions are most visible.
I truly understand Finns' longing for spring after very long winter. I love to watch colourfully decorated windows. Usually there are decorated with pussy willow branches, coloured feathers, flowers etc., BUT to my biggest astonishment I have seen some windows decorated with riding the brooms witches dolls (!) That's really far away from image of the Polish Easter.
The Easter Witches are popular characters in the pagan Finnish and Swedish Easter traditions. On the Palm Sunday Finnish children walk from door to door dressed up as the witches keeping in hands decorated willow branches and wishing to the visited people good health for the new year by saying rhymes: virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuueks etc.... and they expect to get some sweets instead. This tradition began in the early 1800s.
Polish Easter doesn't include witches, but has a peculiar custom of eating by children sugar made rams, as the ram is a symbol of resurrected Jesus Christ. Poland has also one surprisigly popular pagan Easter tradition called Śmigus-Dyngus (Wet Monday). On Easter Monday people are pouring water on themselves wishing to each other a good health. It's a risk to go outside that day, especially girls and young women are 'in danger'.
... And shortly about Christmas - main meal of the Finnish Christmas Eve supper is a huge baked Christmas ham, while Poles (if they uphold the Catholic traditon) do not consume meat on that day. The main Polish meal on that special evening is carp - so there are moments in our family when it's hard to accommodate Finnish and Polish traditions to everyone. Fortunately Santa Claus doesn't look at the borders:-)
Jokaisella maalla on omia perinteitä ja tapoja, joskus aika omituisia.
Joka vuonna 21 maaliskuuta (ensimmäinen kevätpäivä) puolalaiset lapset askartelevat ihmisen kokoisen nuken, ja käyvät joelle missä sen poltetaan ja hukutetaan. Se on slaavilainen pakanallinen perinne. Nuken nimi on Marzanna - talven symboli, slaavilainen pakanallinen kuoleman ja talven jumalatar. Tämä perinne olisi Suomessa kuitenkin mahdotonta suorittaa, kun 21 maaliskuutta joet on vielä jäässä. Sivumennen sanoen - ei oikein mukavaa tapa sanoa hyvästit talvelle ...
Valtaosa suomalaisten ja puolalaisten perinteisiä liittyy kristinuskon tai kristinuskon vaikutuspiiriin, mutta ihmiset edelleen noudattavat myös pakanallisia perintöjä ja tapoja.
Esimerkiksi Juhannus on joulun jälkeen Suomessa vuoden tärkein juhla. Tuhansia kokkoja poltetaan kautta maan jokien ja järvien rannoilla, ihmiset viettävät nämä päivät tavallisesti maalla ja mökeillä, suurin osa työpaikoista ja kaupoista on kiinni - se on juhla aika.
Kristinuskon saapumisen seurauksena juhla on saanut nimensä Johannes Kastajan mukaan, ennen sitä se oli suomalaisten mytologian ylijumala Ukon juhla. Juhannus aikana ihmiset tekevät vieläkin pieniä rituualeja ja erilaista taikoja saadakseen menestystä ja terveyttä. Nuoret tytöt tekevät loitsuja nähdäkseen tulevan puolison - näyttää siltä, että Juhannus Kastajan vaikutus tähän juhlaan ei ollut iso.
Kun vertailen Suomen ja Puolan juhlaperintöjä, näen isoimman eron Pääsiäisaikana.
Puola on etupäässä katolinen maa ja puolalainen paasiäinen keskittyy eniten uskonnollisiin asioihin. 40 päivää ennen Pääsiäissunnuntaina alkaa paasto, kun ihmiset pidättäytyvät huveista ja liharuoasta, pohtivat Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta.
Suomessa pääsiäinen on myös uskonnonnollinen juhla, mutta enemmän näkyvä pääsiäisilme on tulevan kevään juhliminen. Itse ymmärrän suomalaisten kaipuun kevääseen, auringoon ja valoon, kun talvet ovat tosi pitkät. Rakastan katsoa koristeltuja ikkunoita pääsiäisaikana, joissa es. vihreät oksat ja pajunkissat, värikkäät sulat, kukat, paperiaksartelut: puput, tiput jne., MUTTA hämmästyin näkemistäni askarrelluista noita-akoista luutien päällä (!) Pääsiäisnoidat ovat hyvin tunnettuja hahmoja Ruotsin ja Suomen perinteissä.
Palmusunnuntaina lapset kulkevat talosta taloon pukeutuneena noidiksi käsissään koristettuja pajunkissoja ja muita oksia. He virpovat talon ovella lorun: virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuueks ... ja odottavat karkkiä sen vastaan. Tämä perinne alkoi jo 1800-luvun alussa.
Puolassa ei ole pääsiäisnoitia, mutta on muita omituisuksia, es. lapset syövät sokerista tehdyt oinakset - ylösnousseen Jeesuksen symbolit. Puolassakin on vahva pakanallinen pääsiäisperinne Śmigus-Dyngus (märkä maanantai). Pääsiäismaanantaina ihmiset kaatavat toistensa päälle vettä ja toivottavat terveyttä. Se on riski sinä päivänä menna ulos jopa kadulle, jos et halua tulla märäksi.
Ja vielä vähän joulusta ... Paaruoka jouluaattona Suomessa on suuri paistettu kinku, ja Puolalaiset (jos tottelevat katolista perintöä) eivät syö aattona yhtään liharuokaa. Puolassa jouluaattona syödään paistettua karppia - siis meidän perheessä on hetkiä jolloin on mahdotonta toteuttaa kaikkia perinteitä. Onneksi Joulupukki ei välitä maiden rajoista.
Midsummer in Finland
Celebrating Easter in Poland ... and in Finland:-)
My sons eating the sugar Easter Rams:-) ... poikani pääsiäismaanantaina syövät sokeri oinaksia:-)
Pääsiäisen virpomisessa on sekoitettu kaksi perinnettä, pakanallinen ja kristillinen, aivan viime vuosikymmeninä, kun Karjalan evakkojen perheet ovat tuoneet virpomisen Länsi-Suomeenkin. Nykyisin ihmiset väittelevät oikeasta virpomispäivästäkin, koska eivät osaa erottaa perinteitä toisistaan.
ReplyDeleteNoidat eli trullit ovat Länsi-Suomen perinnettä ja ne liikku(i)vat lankalauantaina, koska silloin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen pahat voimat olivat liikkeellä. Ilmeisesti karkkien kerjuu liittyy tähän; noitia lahjotaan, etteivät ne tekisi pahojaan (kuten joskus on oikeasti tehty).
Virpominen on minulle itäsuomalaisena tutumpi perinne, enkä koskaan pukeutunut noidaksi. Se tulee ortodoksisesta perinteestä, jossa virpomisvitsat siunataan kirkossa ja niiden kanssa käydään pyhävaatteissa erityisesti kummien, sukulaisten ja muiden läheisten luona toivottamassa onnea ja siunausta palmusunnuntaina. Virpomisvitsat muistuttavat palmun oksista Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin. (Virpominen tulee venäjän pajua tarkoittavasta sanasta, siellä onkin pajusunnuntai.) Palkka saadaan perinteisesti vasta viikon päästä, mutta se on enemmänkin symbolinen asia.
Moni ortodoksi on pahoillaan virpomisen muuttumisesta lasten naamiaisleikiksi ja sen maineen pilaantumisesta. Moni uskonnollisempi tai perinteen muuten tunteva ei ehkä halua ottaa siunausta (= pelkkä loru tässä tapauksessa) vastaan noidaksi pukeutuneelta, varsinkin kun he ovat oikeasti vain karkin perässä. Tuntemattomia ei myöskään ole ollut tapana häiritä, vain niitä, joiden kanssa ollaan muutenkin tekemisissä.